Valikko Sulje

Eläinlääketieteen huippunimet luennoivat ajankohtaisista aiheista ja tulevaisuuden mahdollisuuksista

Yli 200 eläinlääkäriä ja hoitajaa saapui Kuopioon

Yli 200 eläinlääkäriä ja hoitajaa saapui Kuopioon

Ensimmäisenä ääneen pääsi dosentti, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri ja vuoden 2017 vuoden eläinlääkäri Merja Rantala. Hän antoi vahvalla kliinisen mikrobiologian osaamisellaan apuja näytteenoton suuntaamiseen potilaisiin ja tilanteisiin, joissa mikrobiologisista tutkimuksista on eniten hyötyä. Toisaalta käytiin myös läpi tilanteita, joissa näytteenottoon ja tutkimiseen käytettävät resurssit olisi fiksumpaa ohjata toisaalle. Luennossa lähestyttiin mikrobiologisia tutkimuksia laajemmin kuin vain yksittäisenä testinä, jolla saadaan selville tulehduksen aiheuttaja ja siihen tehoava antibiootti. Myös preanalytiikan osuutta korostettiin ilahduttavan paljon lähtien näytteenottotarpeen tunnistamisesta aina näytteiden huolelliseen merkitsemiseen.

Bakteeriviljelyä kannattaa lähteä tekemään vain selkeästä infektiosta – ei inflammaatiosta, sekä sellaisella alueella sijaitsevasta infektiosta, josta on mahdollista saada edustava näyte. Varmistuakseen infektiosta voi esimerkiksi korvasta ottaa ennen bakteeriviljelyä värjättäväksi sytologisen näytteen, jossa todetut tulehdussolut vahvistavat infektion. Toisaalta välikorvaontelosta otettu näyte on huomattavasti luotettavampi kuin korvakäytävästä otettu näyte. Vastaavasti hengitystie-infektioissa BAL-näytteestä saadaan huomattavasti todennäköisemmin kiinni varsinainen taudinaiheuttaja kuin sierainnäytteestä, tai haavainfektiota tutkittaessa puhdistetun haavan pohjalta otetusta näytteestä kuin märkäisen haavan pinnalta pyyhkäistystä näytteestä. Oikean taudinaiheuttajan löytymiseen vaikuttaa suuresti myös oikean tutkimusmenetelmän valinta. Syvämärkänäytteissä tulee aina huomioida anaerobibakteerien mahdollisuus pyytämällä viljelyä myös niiden osalta.

Luennon aiheissa sivuttiin myös antibioottiresistenssiä, sen syntymistä, tutkimista ja resistenttien kantojen kantajien seulontaa. Infektionäytteistä poiketen seulonnassa ei pyritä välttämään kolonisoivaa mikrobistoa vaikka yksi näyte otetaankin aina mahdollisesta ihorikosta tai infektiosta. Lisäksi MRSP/MRSA-seulonnassa tutkitaan suu-sierainnäyte sekä perineumin limakalvo ja ESBL/AmpC/CPE-seulonnassa näyte tuoreesta ulosteesta/peräsuolinäyte. Antibioottiherkkyystulosten tulkinnan osalta korostettiin eläinlääkärin ammattitaidon tärkeyttä farmakologian sekä luontaisen ja hankitun resistenssin ymmärtämisen osalta, sillä herkkyysmäärityksen tulos on aina suhteellinen. Hoidossa täytyy huomioida lääkeaineen pitoisuudet infektioalueella eri lääkevalmisteilla.

Näytteenottotekniikan ja -paikan tärkeydestä päästiin luontevasti jatkamaan Almavetin omistaja-eläinlääkärin Teppo Heinolan vaikuttavaa videomateriaalia sisältäneeseen luentoon aiheesta video-otoskopia. Huumorilla höystetyssä esityksessä päästiin tutustumaan tarvittavaan kalustoon sekä saatiin todella selkeä kuva siitä, kuinka tärkeää tulehtuneen korvan kunnollinen puhdistaminen on, jotta korvilla on mahdollisuus parantua ja antibioottien toimia. Laadukkaat videot antoivat hyvän käsityksen siitä, kuinka tärkeää hyvä välineistö on, jotta nähdään kunnolla mitä tehdään. Silloin tarvittavat toimenpiteet saadaan tehtyä kunnolla, eikä toisaalta tehdä sokkona liikaa ja aiheuteta enemmän vahinkoa jo valmiiksi kipeässä korvassa. Myös mikrobiologian osalta nähtiin hyvä esimerkki, kuinka eri syvyyksiltä korvasta otetuista näytteistä saadaan aivan erilaiset tulokset bakteeriviljelyssä. Tepon luento sai varmasti myös päivän kovimman aplodit, vaikka yhden videon vitsi jäikin kuulematta pienten luennoitsijasta johtumattomien teknisten ongelmien vuoksi.

Maittavan lounaan jälkeen ääneen pääsi tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Seppo Saari MSD Animal Healthista. Luennolla käsiteltiin punkki- ja hyttysvälitteisiä sairauksia, kuten borreliaa, anaplasmaa, jänisruttoa sekä dirofilarioita, ja niiden tartuntamekanismeja sekä hoitoa. Vaikka osa käsitellyistä patogeeneista ei vielä pysty leviämään Suomessa, ovat ne yleisiä tuontikoirilla ja niiden odotetaan yleistyvän myös Pohjois-Euroopassa mm. ilmastonmuutoksen myötä.

Tartuntatapojen taustoittaminen auttaa ymmärtämään esimerkiksi borrelian haastavaa diagnostiikkaa, kun punkin erittämät immunosupressorit heikentävät mm. vasta-aineiden muodostumista. Lisäksi saatiin selkeä muistutus siitä, että kohonneet vasta-ainetasot vahvistavat vain patogeenikontaktin, eivät varsinaista taudinaiheuttajaa, sillä seropositiivisten eläinten määrä on huomattavasti korkeampi kuin oireilevien yksilöiden. Borrelian osalta tutustuttiin myös ACVIM Consensus Statementtiin, jossa mm. suositellaan vasta-ainetasojen seurantaa endeemisten alueiden koirille ja hoitoa aloitettavaksi vain niille, joilla on oireita ja havaittava proteinuria.

Seuraavaksi Kuopion keskustassa omaa Pieneläinvastaanotto Punaturkkia pyörittävä lisääntymistieteen erikoiseläinlääkäri Liisa Jalkanen avasi progesteronimäärityksen käyttöä koirien tiineyttämisen apuvälineenä. Hyvänä muistutuksena käytiin läpi koiran poikkeava kiimakierto ja sen ominaispiirteiden, kuten preovulatoorisen luteinisaation ja postovulatoorisen maturaation vaikutus tiinehtymiseen. Näillä perusteltiin myös selkeät progesteronipitoisuuksien raja-arvot astutukselle ja keinosiemennykselle. Lisäksi tutustuttiin muihin kiimakierron tarkkailussa ja ongelmatapausten ratkaisemisessa oleellisiin asioihin, kuten huolellisen perustutkimuksen korostamiseen ja irtosolunäytteisiin, joista saadaan osviittaa kiimakierron toimintaan sekä mahdollisiin tulehduksellisiin ongelmiin. Progesteronimäärityksen välttämättömyys nostettiin esille pitkien astutusmatkojen, tiinehtymisongelmien ja keinosiemennysten yhteydessä. Heikosti nousevien progesteroniarvojenkin tulkintaan saatiin vinkkejä: nuorilla koirilla taustalla on yleensä niinsanottu split estrus, joka korjautuu odottamalla; vanhemmilla koirilla ongelma viittaa yleensä munasarjakasvaimeen. Ilman kiimaoireita koholla oleva progesteroni taas viittaa ns. hiljaiseen kiimaan tai epäonnistuneeseen kiimanseurantaan.

Täytekakkukahvien jälkeen molekyyligenetiikan professori Hannes Lohi Helsingin yliopistolta kertoi vielä eläinlääketieteen genetiikan ja metabolomiikan tuoreimmista tutkimuksista. Hän avasi myös sitä mihin biopankkien näytteitä hyödynnetään, ja mitä konkreettista niiden avulla on lähiaikoina saatu selville. Lähettämällä näytteitä tutkimukseen voivat kaikki olla mukana mahdollistamassa parempaa diagnostiikkaa ja eläinlääketieteen kehitystä. Lopuksi nähtiin vielä katsaus uuteen pian markkinoille tulevaan Petbiomics-metabolomiikkatestiin ja sen mahdollisuuksiin.

Tiina Rovio, Palvelupäällikkö
Movet Oy

Movet Oy järjesti asiakkailleen ainutlaatuisen ja valtakunnallisesti merkittävän koulutustapahtuman Kuopion Technopolis Auditoriossa syyskuun 29. 2018.